Raukeavat konkurssipesät ovat kasvava ongelma

Vuoden vaihtuessa julkaistiin tälle vuosituhannelle ennätys korkeat luvut konkurssien määrästä vuonna 2025. Tässä yhteydessä myös raukeavien konkurssipesien määrä on kasvanut, noin kaksi kolmesta alkavasta konkurssista raukeaa ilman perusteellisempaa konkurssimenettelyä varojen puutteessa.. Kun konkurssipesässä ei ole varoja selvitystyöhön, asioita ei pystytä tutkimaan samalla tarkkuudella kuin täysimittaisissa konkurssimenettelyissä. Tämä on herättänyt huolta jo pitkään, sillä ilmiö vaikuttaa laajemminkin yritysten toimintaympäristöön.

Mitä raukeava konkurssipesä tarkoittaa

Konkurssipesä raukeaa silloin, kun varoja ei ole täysimittaiseen konkurssimenettelyyn. Pesähoitaja ei käytännössä voi tehdä muuta kuin ne velvollisuudet, jotka ovat pakollisia, mutta mahdollisia väärinkäytöksiä tai taloudellisia epäselvyyksiä ei pystytä selvittämään samalla perusteellisuudella kuin täysimittaisessa konkurssimenettelyssä.

Kun pesä päättyy tähän tapaan, monet tapahtumat jäävät kokonaan tarkastamatta. Raukeaville konkurssipesille on myös tyypillistä että kirjanpito on laadittu puuttellisesti, jos ollenkaan, ja mikäli yhtiöillä olisi lakisääteinen tilintarkastusvelvollisuus ollut, niin sitä ei todennäköisesti ole noudatettu. Todennäköisesti hyvin selkeitä rikosperusteita ja räikeitä väärinkäytöksiä jää enenevissä määrin tutkimatta jatkuvasti.

Miten tämä näkyy yrittäjille ja yrityskentässä

Raukeavat pesät muodostavat toimintaympäristön, jossa osa yrityksistä toimii eri säännöillä kuin muut. Kun pesä raukeaa ilman kunnollista selvitystä, seuraamuksia ei välttämättä synny, vaikka taustalla olisi epäselvyyksiä tai suoranaisia rikoksia. Joillakin toimialoilla tämä näkyy konkreettisemmin, ja markkinoilla liikkuu toimijoita, jotka jatkavat saman kaltaista toimintaa uudella y-tunnuksella.

Julkisiin tukiin liittyviä väärinkäytöksiä jäi etenkin koronapandemiaan liittyneiden 100t euron kehittämistukien myöntämisen yhteydessä lukuisten raukeavien konkurssipesien mukana täysin tutkimatta.

Tällainen ilmiö heikentää merkittävästi rehellisesti toimivien yrittäjien asemaa. Kun osa toimijoista jättää velvoitteita hoitamatta ja uusiutuu nopeasti, kilpailuasetelma vääristyy. Samalla yleinen luottamus järjestelmään joutuu koetukselle.

Missä järjestelmä tarvitsee vahvistusta

Raukeavat pesät kertovat osaltaan resurssien riittävyydestä. Kun konkurssiasiamiehen toimiston tai talousrikostutkinnan resurssit ovat rajalliset, kaikkia tapauksia ei pystytä käsittelemään perusteellisesti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tällä hetkellä liian suuri osa konkurssimenettelyistä päättyy konkurssin raukeamiseen, vaikka niitä todellakin olisi syytä selvittää tarkemmin.

Lisäresursseilla olisi mahdollista arvioida pesiä laajemmin ja havaita tilanteita, joissa olisi tarve jatkotoimille. Tällainen valvonta tukisi koko yrityskentän luotettavuutta ja auttaisi vähentämään epäselviä rakenteita, jotka nyt jäävät piiloon konkurssien raukeamisten vuoksi.

Miksi aiheesta on tärkeää keskustella

Raukeavat konkurssipesät eivät ole näkyvin osa talouden ilmiöitä, mutta niiden vaikutus ulottuu monelle toimialalle. Kun selvitystyötä ei pystytä tekemään, epäselvät tilanteet jäävät helposti huomaamatta ja osa toimijoista jatkaa toimintaansa ilman, että tapahtumia arvioidaan riittävässä laajudessa.